lyhyt(?!) höpötys

Tänään luin loppuun varmaan sadannen kerran J.K.Rowlingin Harry Potter ja kuoleman varjelukset ja täydennyksenä kävin maanantaina vielä elokuvissakin katsomassa sen. Onhan se haikeaa kun ei ole enää mitään mitä odottaa. Tuplahaikeaa on se, etten koskaan saanut jonottaa kirjakaupan ovella yön läpi uusinta kirjaa ilmestyväksi myyntiin. Mutta Potterit ovat olleet suuri osa elämääni ja tiedän viettäväni ystävien kanssa vielä monta kertaa Potter-maratoneja niin kirjojen kuin elokuvienkin parissa.
Voisin selostaa ties kuinka kauan Potterien ihmeellisestä maailmasta, mutta ehkä jätän sen nyt välistä. En pysty koskaan arvostelemaan niitä kirjoja, sillä se olisi pelkkää hehkutusta !
Olen ikuisesti kiittollinen J.K.Rowlingille hänen luomastaan maailmastaan ja siitä, että hän kirjoitti sen meille kaikille. Myönnän että olen myös hieman katkera kun pöllö ei saapunut tuomaan minulle Tylypahkan sinetillä varustettua kirjettä, ja olen myös lopun elämääni hieman vihainen Rowlingille hänen tapettua ne kaikki ihanat henkilöhahmot (Kalkaroooos... <3) Mutta joo, voisin lopettaa tähän ja laittaa sitä arvostelua kirjasta jonka lukaisin aamupäivästä.
Okei, teen siitä ihan oman postauksen. (pakko lisätä vielä tämä kohtaus)