sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Stephen Chbosky - Elämäni seinäruusuna


Stephen Chbosky - Elämäni seinäruusuna
(The Perks of Being a Wallflower, 1999)
kustantaja: Basam Books
sivuja: 235

"Tämä on siis minun elämäni. Ja haluan sinun tietävän, että olen yhtä aikaa sekä iloinen että surullinen ja yritän vieläkin selvittää, miten se on mahdollista."


Stephen Chboskyn ainoa romaani Elämäni seinäruusuna kertoo hieman erilaisesta, sinisilmäisestä ja sympaattisesta Charliesta. Kirja koostuu hänen kirjoittamista kirjeistään henkilö x:lle.
Alussa Charlie on viaton poika, joka kaipaa Helen-tätiään ja itsemurhan tehnyttä kaveriaan. Hän on se nössö poika, joka vastaa kieltävästi, kun muut tarjoavat savukkeita. Charlien elämä kuitenkin muuttuu, kun hän tapaa Patrickin ja tämän siskopuolen Samin. Charlie rakastuu Samiin, mutta poika tuntuu jäävän ilman vastakaikua. Heidän kanssaan Charlie ajautuu täysin erilaisiin piireihin ja tapahtumiin. Mukaan tulevat The Rocky Horror Picture Show, bileet, erinäiset kokeilut ja päihteet. Pystyykö Charlie astumaan seinänvierustalta keskelle tanssilattiaa ?

Elämäni seinäruusuna oli helppoa, nopeaa ja samaistuttavaa luettavaa. Se on täynnä väkeviä tunteita ja koskettavia henkilökuvauksia. Vaikka kaveripiiri muuttuu saaden Charlien tekemään paljonkin lainvastaisuuksia, sen tarkoitus ei ole saarnata nuorille, vaan neuvoa oman tien etsimisessä. Charlien omalla tavalla naiivi suhtautuminen ihmisiin saa lukijankin toivomaan kaikille vain hyvää. Kirja ei missään vaiheessa kritisoi nuorten tekemisiä, erilaisia ihmisiä tai valintoja. Se vain kertoo todentuntoisesti erilaisista ihmisistä, heidän elämänsä poluista, rakkaudesta ja siitä, ettei kaikkea voi saada, mitä haluaa.

Kirjasta on tulossa elokuva vielä tämän vuoden puolella, jonka kirjailija itse on ohjannut ja käsikirjoittanut.

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Erlend Loe - Supernaiivi


Erlend Loe - Supernaiivi
(Naiv.Super., 1996)
kustantaja: Gummerus
sivuja: 222

"Herätessäni seuraavana aamuna tunsin, ettei elämäni voisi jatkua entisellä tavallaan. Jäin makaamaan ja miettimään asioita.
Kyse ei ollut kroketista. Siitä olin varma. 
Kroketti on pikkujuttu ja tämä sitä vastoin oli suuri. 
Melko pian aloin aavistella, että vaikeuksillani oli suora yhteys siihen, että täytin 25 vuotta enkä oikein pystynyt hyväksymään sitä."


Erlend Loen kuudes teos Supernaiivi käsittelee hauskasti ihmiselämän suuria kysymyksiä ja asioita; vanhenemista, aikaa, elämän tarkoitusta.. Nimetön päähenkilömme on kriisissä tajutessaan vanhenevansa jälleen vuodella. Hän päättää jättää yliopisto-opintonsa ja muuttaa asumaan veljensä taloa siksi aikaa, kun tämä on poissa. Mies lukee kirjaa ajasta, ihmettelee ja hämmentyy. Hän ostaa pallon ja myöhemmin hakan helpottaakseen asioiden käsittelyä. Tutustuminen naapuruston pikkupoika Børreen muuttaa hänen elämänsä suunnan. Mutta onnistuuko hän pääsemään perille olemisen merkityksestä ? 


On ihanaa löytää kirja, jota kohden on negatiiviset ennakko-oletukset, mutta joka onnistuukin yllättämään. Niitä kirjoja on harvassa, mutta tämä oli juuri sellainen. Erlendin teksti on korutonta ja yksinkertaista, naiivia. Vaikka sivuja oli kiitettävästi, oli kirja hujauksessa luettu. Se koukutti, nauratti ja antoi hieman pohtimisen aiheitakin. Miehen kokoamat listat ja erilaiset havainnot toivat uniikin kerrontatavan tekstiin. Ainoan miinuspisteen saa loppu, joka oli ehkä hieman oletettavissa, mutta aiheutti silti pahaa mieltä, ainakin supernaiivin miehen puolesta. 

perjantai 6. tammikuuta 2012

Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi


Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi, 2000
kustantaja: Tammi
sivuja: 268

"Se on kauneinta mitä olen koskaan nähnyt.
Tiedän heti että haluan sen."


Johanna Sinisalon esikoisromaani on mukaansatempaava, fantasian siivittämä kertomus Mikaelista, joka tunnetaan paremmin Enkelinä, ja tämän kotiinsa viemästä peikonpoika Pessistä. Peikko on laumansa hylkäämä ja sairas, joten Mikaelin on turvauduttava valheiden avulla poikaystävien ja tietolähteiden apuun. Mutta Pessi kasvaa huimaa vauhtia, eikä metsän petoa voi pitää kerrostaloasunnossa loputtomiin. Mutta se ei ole ainoa ongelma. Jos olet yrittänyt vangita palan metsää luoksesi, voit yhtäkkiä huomata itse olevasi sen pauloissa. Ja entä jos joku saa salaisuuden selville?

Yhdistetyt tietotekstit, kirjallisuuden pätkät ja eri ihmisten näkökulmat rytmittivät tekstiä mukavasti, vaikkakin jotkin vanhalta kalskahtavat tietotekstit olivat paikoin puuduttavaakin luettavaa. Kirja sai ovelasti unohtamaan Pessin olevan fantasiaolento, ja sai minutkin tarkkailemaan metsikköä miettien:"Entä jos".

Lisää kirjailijasta täältä ja Tapio Rautavaaran kappale Päivänsäde ja menninkäinen ;)

Jeffrey Eugenides - Virgin Suicides-Kauniina kuolleet


Jeffrey Eugenides - Virgin Suicides-Kauniina kuolleet
(The Virgin Suicides, 1993)
kustantaja: Otava
sivuja: 287

"Jokaisella oli oma teoriansa siitä, minkä takia hän oli yrittänyt ottaa hengen itseltään. Rouva Buell syytti Cecilian vanhempia. "Ei se tyttö kuolla halunnut", hän sanoi meille. "Hän halusi vain päästä ulos siitä talosta." Ja rouva Scheer lisäsi vielä:"Hän ei kestänyt sen talon sisustusta."


Jeffrey Eugenidesin traaginen esikoisromaani Virgin Suicides on yhteen lauseeseen tiivistettynä kertomus viiden sisaruksen itsemurhista. Mutta tietenkään asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Kirja vilisee kysymyksiä, ja joskus jopa vastauksia.
 Lisbonien perheessä vallitsee tiukka katolinen kasvatus ja kuri. Cecilia, perheen kuopus, lähtee ensimmäisenä ja se saa vanhemmat kiristämään otettaan entisestään. Kun Luxiin rakastunut Trip onnistuu saamaan tyttäret koulun tanssijaisiin, on loppu pelkkää katastrofia ja surkeaa kertomusta luhistuvista elämistä neljän seinän sisälle lukittuina.

Kirja oli koukuttavaa luettavaa. Kertojina toimivien poikien ja erinäisten henkilöiden kertomukset värittivät tekstiä. Kuten jo sanoin, se herätti kysymyksiä, joita myös kertojat lisäilivät. Eniten kysymysmerkkejä tarjoilivat tietysti sisarukset. Jotain heissä kuitenkin oli, kun jo miehiksi varttuneet naapurit halusivat selvittää heidän synkät salaisuutensa.
 Voisi luulla, että teksti olisi ollut karua luettavaa, mutta arkiset kuvailut ja välillä aiheesta lipsuminen takaavat lukuelämyksen myös herkemmille. Mielestäni kirjaa voisi jopa kuvailla ajattomaksi, ainakin sen yhteiskunnalliset ongelmat ja epäkohdat ovat tunnistettavissa nykypäivänäkin. Vaikka eihän kirja periaatteessa ole kovinkaan vanha. Suosittelen ehdottomasti kaikille !

Sofia Coppola on ohjannut kirjasta kertovan elokuvan, jota tähdittää muunmuassa Kirsten Dunst, Josh Hartnett ja James Woods.